torstai 10. toukokuuta 2018

Mustavuori - metsän lumoa ja historian havinaa




Olemme ulkoilleet usein Mustavuoressa ja kulkeneet milloin missäkin, ristiin rastiin. NATTOURS - projektin Citynature. eu -nettisivun inspiroimana päätimme tällä kertaa kulkea sivuston kartan opastaman kierroksen ja testata samalla sovelluksen paikannusta! Reitti olikin mitä mainioin: mielenkiintoisia ja vaihtelevia metsämaisemia, kevään kukkia, sammaloituneita juoksuhautoja ja luola! Retken inspiroimana testasin myös opastettua luontoretkeä Mustavuorelle. Tämän postauksen kuvat ovatkin yhdistelmä kahta eri reissua ja retkijutun lisukkeena on pieni pohdinta opastetuista vs. omatoimiretkistä. Citynature- sivuston esittelemä Mustavuoren reitti sopii hyvin myös lapsille, vaikka linnoitusalueella valvova silmä on tarpeen. Kierrokseen kannattaa varata aikaa, eväät ja pienimmille kantorinkka.



Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen Mirja Reijonen näytti 
missä kasvaa harvinaisempi tummaraunioinen
Omatoimiretkelle kävelimme kotoa Niinisaarentien alikulun suunnalta (Niinisaarentie 12). Itäväylän parkkipaikalta pääsee lähemmäksi linnoitusaluetta. Helsingin kaupungin pieni esite Mustavuoresta suuntaa antavine karttoineen löytyy täältä. Kuopus heräsi retkipäivänä ennen kukonlaulua ja nukahti rattaisiin, joten lähdimme testaamaan rohkeasti myös reissun vaunukelpoisuutta. Suosittelen kaikkia muita jättämään vaunut kotiin  jos toiveissa on kiertää koko kierros. Sitä kuuluisaa sisua tarvittiin kun vaunuja nosteltiin 2- vuotiaan niissä nukkuessa ja myöhemmin kannettiin kaksin käsin lehtomaisemien kapeilla poluilla. Jälkikäteen hymyilyttää, sillä Luontohetkiblogi lähti liikkeelle ajatuksesta kuvailla retkiolosuhteita lapsellisesta näkökulmasta. Tässä ollaan juuri asian ytimessä.


Ympäristökeskuksen järjestämällä toukokuun alun opastetulla retkellä maasto oli kuivunut huomattavasti ja kevät heräämässä  toden teolla kukoistukseensa. Lämmenneet kelit houkuttelivat paikalle koko joukon osanottajia. Porukassa oli myös aktiivisempia retkeilijöitä kuten Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen oppaana toimiva Mirja Reijonen, joka vinkkasi tutustumaan myös heidän retkitarjontaansa.

Ympäristötutkimus Yrjölän oppaat vauhdissa, Tiina Parkkima ja Paul Segersvärd
Citynature -sivuston mobiilikartta aukeni kännykällä Chrome -selaimella (ei omalla oletusselaimella) ja näytti selkeästi etenemisen 2,5 kilometrin mittaisella maastoon merkitsemättömällä rengasreitillä. Maastossa ei ole opasteita, eikä niitä tiedusteluni mukaan ole tällä haavaa tulossakaan eli reitti on siis vain tämän mobiilisovelluksen varassa. Eväiden lisäksi kannattaa valmistautua lataamalla puhelimen akku ja tsekkaamalla kartan toimivuus omalla laitteella jo kotona. Mikäli eksyminen silti pelottaa voi risteyksistä napata kuvan ja tarvittaessa palata omia jälkiään takaisin. Mobiilikarttaan merkittyjen kohtien selitteet uupuivat testihetkillä, mutta sivuston tarjoama kurkistus alueen lajistoon oli heti hyödyllinen. Omatoimiretkellä lukuisia sinivuokkoja seurasi kaunis, imikkä, jonka määritys vahvistui LuontoportistaSalapoliisityö on hauskaa!

Imikkä, jonka vasta-auenneet kukat ovat vaaleanpunaisi

Omatoimiretken alkuosuus oli omistettu turkoosille värille! Olet varmaan joskus törmännyt metsässä sinivihreisiin puunkappaleisiin? Sinivihre5ä väri johtuu patinanastakan tai vihernastakan sienirihmastosta. Googlen kuvahaun perusteella lapset olisivat haltioissaan sienen syksyisistä itiöemistä. Toinen turkoosihtava havainto oli tulviva oja, jonka vedessä oli mielenkiintoinen sävy. Ei nyt ihan somejulkkis Kiikunlähde kuitenkaan, mutta kiva yllätys! Opastetun kierroksen aikaan, väri oli jo hailakoitunut. 

Patinanastakan tai vihernastakan sienirihmaston värjäämää lahopuuta
Omatoimiretkellä tunnelmat olivat vielä odottavat. Lehtipuut olivat silmuilla ja komeasta kotkansiipiesiintymästä kertoivat viime vuotiset ruskeat itiöpesäkkeet. Opastetulla kierroksella kevät oli edennyt jo aimo harppauksen ja lohikäärmemäiset kotkansiiven alut kurottautuivat maasta kirkkaan vihreinä.

Ennen kevään vihreää tuulahdusta

"Kukka, kukka!" 
Kevätluonnon seuraaminen on mahtavaa ja maaston väriläiskiä on hauska tutkia lasten kanssa. Oli myös liikuttavaa katsella nuorimmaisen reaktiota metsäunien jälkeen. Se ilahtuminen, välitön käpyjen kerääminen sekä sinivuokkojen osoittelu "kukka, kukka"- hokeman höystämänä oli kerrassaan hellyyttävää.

Metsässä on hauskaa!
Sain kuvauskiellon oman retkemme hankalimmilla maasto-osuuksilla vaikka rattaiden raahaaminen kapealla polulla olisi mielestäni tullut taltioida. En kuitenkaan lähtenyt vaihtamaan osia ja polut muuttuivat pian leveämmäksi tykkitieksi.  Mustavuoren alueella risteilee paljon hyväkuntoisia ulkoiluväyliä, joita pitkin kelpaa myös vaunulenkkeillä.

Varaa aikaa, tutkittavaa löytyy takuulla!
Myrkyllinen näsiä
Linnoitusalueella bongasin tien vierestä kauniin ja myrkyllisen näsiän, josta voit lukea mielenkiintoisen artikkelin täältä. Mustavuoren yhdistelmä upeaa metsäluontoa ja linnoitusaluetta toimii! Sammaloituneet juoksuhaudat houkuttelevat isoja ja pieniä retkeläisiä. Kallioilla kiipeillessä kannattaa olla varovainen, sillä tasainen kallio aukeaa yhtäkkiä luolan suuaukolle tiputtavaksi rotkoksi! Aiemmin paikalla ollut oranssi varoitusverkko näkyi nyt makaavan rotkon pohjalla.


Mustavuoren luola löytyy kävelyreitin varresta kallioisia kulkureittejä tutkailemalla. Jätimme vaunut parkkiin ja kiertelimme katselemassa paikkoja. Luola oli isompi kuin etukäteen ajattelin. Tyttöni arveli luolaa hirviön kodiksi, joten jännitystäkin oli ilmassa.  Hirviön sijaan läpikuljettavassa luolassa näkyi oleskelun jälkiä. Luolassa on kuulemma järjestetty aikoinaan jopa trance - bileitä.   


Etsiessäni tietoa Mustavuoren linnoituksista löysin Museoviraston vuonna 2009 teettämän inventoinnin linnoitusalueesta. Dokumentissa kerrotaan rakennustöiden jääneen osin keskeneräiseksi, mutta tuottaneen pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Pysähdyimme syömään eväitä luolan päällä olevalle kalliolle, varsin historialliselle alueelle siis. Varsinaisia taukopaikkoja alueella ei ole, joten istuinalustan voi napata halutessaan matkaan. 





2,5 kilometrin pituiseen reittiin kului aika tarkalleen kaksi tuntia. Tässä ajassa ehti pysähdellä ja katsella ympärilleen sekä syödä pienet eväät. Opastettuun retkeen aikaa kului saman verran.

Opastetulla retkellä                                                            
  • Saat tietoja alueen luonnosta ja lajeista sekä mahdollisuuden kysyä asiantuntijoilta
  • Eksymisriski on minimaalinen
  • Tapaat samanhenkisiä ihmisiä ja saat ehkä uusiakin retkivinkkejä 

Perheille sopivia opastettuja retkiä voi etsiä esimerkiksi pääkaupunkiseudun luontoretkikalenterista (pdf) sekä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen tapahtumakalenterista.

Omatoimiretkellä
  • voit kulkea omaan tahtiin ja nauttia luonnosta rauhassa
  • suunnistat ja luot retkikokemuksesi itse
  • voit poiketa reitiltä ja muuttaa suunnitelmia

Vinkkejä omatoimiretkikohteisiin voi hakea vaikkapa tästä blogista selaamalla retkikohteita kartalla tai Retkipaikasta


Vasta kokeiltuani opastettua retkeä huomasin että koko konsepti on aivan eri kuin omatoimiretkellä. Tätä en ollut tullut ajatelleeksi näin konkreettisesti. Opastetut retket tarjoavat samalla ohjelmaa sekä valmiiksi mietityn konseptin. Omatoimiretkellä keskitytään retkiseurueeseen, tehdään tiimityötä, koetaan luontoa kukin tavallaan ja vapaudutaan hetkeksi arjen ikeestä. Vaikka luontokokemus retkillä on hyvin erilainen, voi opastetulta retkeltä hakea vinkkejä ja näkökulmaa omatoimiretkeilyynkin.


Keväisiä retkihetkiä toivottaen!

- Mira / Luontohetkiblogi



RETKIKOHDE LYHYESTI

Kuvaus: monimuotoista metsää, polkuja, tykkitie ja linnoitusalue luolineen
Reitin pituus:  2,5 km Citynature.eu -sivuston (mobiilisovellus)reitti
Retken kesto: 2-3 h
Vessa: lähin(?) Vuosaaren pohjoisella ostarilla, Mustalahdentie 4
Taukopaikka: kalliot, eväät ja tarvittaessa istuinalusta
Lastenvaunukelpoinen: vain osa reitistä

2 kommenttia:

  1. Olipa tuhti tietopaketti Mustavuoresta. Vaikuttaa tosi kivalta paikalta!

    Tuollainen "kurkistus alueen lajistoon" olisi ihana olla missä tahansa kulkeekin. Vielä kun voisi kuunnella jostain todennäköisimmin paikalla olevien lintujen ääniä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juttu meinasi vähän riistäytyä käsistä :D Ainakin näin keväällä oli hauska huomata että citynature- sivulla oli joitain juuri niistä kasveista joihin itsekin kiinnitti huomiota. Alueella on myös rotkompi rotko kuin tuon mainitun luolan yhteydessä oleva, mutta näin pienten kanssa ei lähdetty tutkimaan juoksuhautoja erikseen. Täytyy joskus oma-aikailla paikalle ja tehdä lisätutkimusta. Kiitos kommentista :) Metsässä on niin kaunista juuri nyt!

      Poista