sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Vallisaari - villiä luontoa ja sotilassaaren mystiikkaa


Vallisaaressa mielikuvitus lentää
Lupaus lämpimästä viikonlopusta aktivoi saaritutkan useammalla taholla ja lauantaita vietettiin saariretkeillen isommalla porukalla. Tällä kertaa kohteena oli Vallisaari, johon kukaan seurueestamme ei ollut ehtinyt entuudestaan tutustua. Vallisaaren mielenkiintoisesta historiasta voit lukaista lyhyesti täältä. Puolustusvoimat luopui Vallisaaren hallinnasta 2008 ja se avattiin retkeilijöille Metsähallituksen toimesta vasta vuonna 2016. Retkikohteena Vallisaari tarjoaa luontoretkimäisemmän ja rouheamman vaihtoehdon Suomenlinnalle. Saarella riittää tutkittavaa niin sotilasajoilta peräisin olevissa vanhoissa rakennuksissa ja rakennelmissa kuin villissä luonnossakin. Maisemat saavat mielikuvituksen lentoon. Kumpareiden takana kuvittelee melkein näkevänsä hobitteja. Ohi kulkeva valtava risteilijäkin saattaa olla pienille elämys.


Lampi saarella on toiminut aikoinaan vedenottopaikkana
Osa näköaloista aukeaa vasta kiipeämällä
Leveä polku on ennemmin pieni tie, tältä on vaikea eksyä
Villistä luonnosta innostuneita täytyy sen verran toppuutella, että kulkeminen saarella on osittain melko rajoitettua. Saarta kiertävät hyväkuntoiset ja lastenvaunuystävälliset polut, joiden varrella on runsaasti kielto- ja varoitusmerkkejä. Koska saaren odotetaan houkuttelevan runsaasti kävijöitä, tämä onkin varsin tarpeellista. Luontoon.fi -sivusto kertoo Vallisaaren osoittautuneen kasvilajistoltaan runsaimmaksi saareksi 200:n tutkimuksessa mukana olleen Helsingin saaren joukosta. Vallisaarella tavataan myös 1000 eri perhoslajia, joista 10 % on harvinaisia tai uhanalaisia. Isommista eläimistä saarella viihtyvät niin lepakot, mäyrä kuin huuhkajakin. Rajoituksista huolimatta Vallisaari on kaikkea muuta kuin tylsä!

Keltaisena kukkiva idänukonpalko on tullut venäläisten joukkojen mukana


Kattavan tietopaketin Vallisaaresta voit avata saaren omilta sivuilta, täältä. Luontoon.fi sivusto tarjoaa tietoja Vallisaarella vierailuun täällä sekä NATTOURS -projekti omalla kohdesivullaan. Me kokosimme retkiseurueemme kasaan Kauppatorilla. Tai oikeammin perheemme juoksi, myös Vallisaareen liikennöivän, Aavalinesin laiturilta pikaisesti JT-line yhtiön laituriin, josta yhytimme muun seurueen ennen lauttaan nousemista. Molemmat yhtiöt liikennöivät saareen ja hinta on sama. Aikuisen menopaluu lippu Kauppatorilta Vallisaareen maksaa 8 € ja lastenlippu (7-16 v) 4 €. JT-line liikennöi Vallisaareen myös Hakaniemestä sekä tarjoaa samaan 8 euron hintaan saarihyppelyä sisältäen käynnin Vallisaaressa, Suomenlinnassa ja Lonnassa. Aikataulut kannattaa tarkistaa yhtiöiden omilta sivuilta!






Liikkuminen Vallisaaressa on helppoa. Opasteet ovat selkeitä ja polut leveitä sekä tasaisia. Vaunujen kanssa ulkoilu onnistuu erinomaisesti, vaikka ihan kaikille näköalapaikoille ei rattailla pääsekään. Vallisaaren mobiilikartan voit avata NATTOURS -projektin Citynature.eu -sivustolta täältä (kokeile vaihtaa selainta jos paikannus ei toimi). Metsähallituksen esite ja kartta löytyvät täältä. Kartasta käy hyvin ilmi, että vapaa liikkuminen saarella on rajoitettu vain osaan saarta ja hyvä niin. 

Tutkittavaa riitti niin pienille kuin isoillekin
Vanhoja kirjoituksia: "Katoka luulee olevansa suuri upseeri mutta onkin suuri pöljä"
Vallisaaren salaperäinen tunnelma ja lukuisat entiset sotilasrakennukset houkuttelevat saarelle varmasti lisää liiketoimintaa tulevaisuudessa! Olimme varustautuneet retkipäivään omin eväin, joten saaren kahviloita emme testanneet ollenkaan. Kun evästauko pidetään lasten ehdoilla, eväiden on paras olla nopeasti saatavilla ja oikealla puolella saarta. Reittimme varrelle osui useampia taukopöytiä, mutta kahvilatarjonta oli keskittynyt päälaiturin tienoille. 

Aleksanterinpatteri - Venäjän vallan alla rakennettu linnoitus
Eväshetki Aleksanterinpatterilla
Kulta -tai kuparikuoriaisia karhunputkella

Kävelimme Vallisaaren pidemmän reitin ja jätimme Kuninkaansaaren kierroksen toiseen kertaan. Aleksanterin kierros, noin 3 kilometriä, taittui helposti hyvällä polulla ja tuntui jopa lyhyemmältä metsäpolkuihin tottuneena. Paikan päällä taisi hurahtaa vajaa kolmisen tuntia, mutta kelloa ei tullut juuri katseltua. Kuopuksemme keikkui kantorinkassa ja muut lapset jaksoivat hyvin kävellä, vaikka päivä olikin - ihme kyllä - jopa kuuma!


Tätä kiellettyä aluetta rajasi portti ja  "Vaarallinen puu" - kyltti


"Palokalusto"

Vallisaari -retkemme oli uuden ihastelua ja tutkimista sekä ihan vain ulkoilua hyvällä porukalla. Reitit ovat selkeitä ja saari on helppo retkikohde pientenkin lasten kanssa. Evästä ja vettä kannattaa kuitenkin varata riittävästi mukaan. Metsähallituksen kartan kohtaan 5 merkitty niittyalue on rakennettu useamman katoksellisen pöydän sisältäväksi kokonaisuudeksi. Täällä olisi konttaavankin kantomatkalaisen hyvä jaloitella. Seurueemme pysähtyi evästämään etäämmälle Aleksanterinpatterille, jossa maasto ei -kävelevälle oli vähän kehnoa nurmialueesta esiinpistävien nokkosten takia. 

Vallisaari on hieno retkikohde jossa vierailusta voisi tehdä vaikka jokakesäisen perinteen. Älä unohda kameraa!

Hauskaa saariseikkailua!

Helsingin maamerkit mereltäpäin
Vallisaari on tunnelmallinen myös kahden
JT-line kulki ajallaan ja veneestä löytyi pieni kahvio


RETKIKOHDE LYHYESTI

Kuvaus: helppo retkikohde jossa luonto ja linnoitukset kohtaavat, lyhyehkö lauttamatka 
Reitin pituus: Aleksanterin kierros (3 km) ja Kuninkaansaaren kierros (2,5 km)
Retken kesto: lauttamatka -/+ 30min,  noin 3 h saarella
Vessa: kuivakäymälät, useita
Taukopaikka: pöytiä eväiden syöntiin, muutama kahvila
Lastenvaunukelpoinen: kyllä


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti